Leena Rouhiainen

Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote

Taustaa

Fenomenologia on 1800- ja 1900- luvun taitteessa syntynyt mannermainen suuntaus filosofiasta. Sen keulahahmona pidetään Edmund Husserlia (http://www.iep.utm.edu/h/husserl.htm)(1859–1938). Husserlin perusteesi ”zu den Sachen selbst” tarkoittaa sitä, että pyritään kuvaamaan asioita sellaisena kuin ne ovat, ilman teoreettisia ja metafyysisiä käsitteitä.

Husserl siis pyrki asioiden olemuksiin ja oli kiinnostunut inhimillisestä tietoisuudesta ja sen rakenteesta. Hän uskoi tietoisuuden analyysin myös antavan vastauksen todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Hän etsi vastauksia kysymyksilleen analysoimalla kokemuksia sellaisina kun ne kokevalle subjektille näyttäytyvät. Tässä yhteydessä hänen mukaansa kuului välttää kaikkea teoretisointia, koska se etäännyttää välittömästä kokemuksesta. Hän piti välitöntä subjektiivista kokemusta totuuden perustana.

Husserl kehitti ns. fenomenologisen reduktion (http://www.iep.utm.edu/p/phen-red.htm), ts. fenomenologisen menetelmän, joka perustuu luonnollisen asenteemme korvaamiseen fenomenologisella asenteella, eli luonnollisen asenteemme viivästyttämiseen ja ennakko-oletusten sulkeistamiseen.

Husserlin oppeja seuraten fenomenologiassa tarkastellaan sitä miten tutkimuskohde ilmenee tietoisuudessa tai kokemuksessa – tutkimuskohteena on siis ensisijaisesti subjektiivinen kokemus, sulkeistaan ennakko-oletukset, kuvaillaan kokemuksen sisältö sekä harjoitetaan ns. imaginaarista variaatiota.

Fenomenologiaa filosofiana voidaan oikeastaan luonnehtia ajattelun tyylinä ja liikkeenä, jonka eri edustajat useimmiten ottavat kantaa juuri Husserlin muotoiluihin – se ei siis rajoitu tarkastelemaan vain tiettyjä kysymyksen asetteluja eikä seuraa yhdenmukaista filosofista menetelmää. Silti sen keskeisinä kiinnostuksen kohteina voidaan pitää tietoisuutta, kokemusta ja ihmisen maailmasuhdetta.

Humanististen tieteiden aluille hyödynnetyt laadullisen tutkimuksen menetelmät nojaavat fenomenologian esittämiin näkemyksiin inhimillisen kokemuksen, tiedon ja maailmasuhteen luonteesta.

Muita keskeisiä fenomenologeja

Fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen keskeisiä periaatteita

Fenomenologian seitsemän prinsiippiä

Deskriptiivinen ja hermeneuttinen fenomenologinen tutkimus

Fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimukseen liittyviä käsitteitä

 

Linkkejä

Phenomenology
http://plato.stanford.edu/entries/phenomenology/

Hermeneutics
http://plato.stanford.edu/entries/hermeneutics/

Kirjallisuutta

Laine, Timo 2001. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II – näkökulmia aloittelevalle tutlkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimentelmiin. Toim. Juhani Aaltola ja Raine Valli. Jyväskylä: PS-Kustannus

Lehtovaara, Maija 1993. Fenomenologinen näkökulma ihmisen tutkimisen metodologiaan. Teoksessa Kohti Elämismaailman ja ihmisen laadullista tutkimimista. Toim. Juha Varto. Tampere: Tampereen yliopisto jäljennepalvelu.

Mc Namara, Joan 1999. Dance in the Hermeneutic Circle. In Researching Dance. Evolving Modes of Inquiry. Eds. Sondra Horton Fraleigh and Penelope Hanstein. University of Pittsburgh Press. Pittsburgh. 162–187.

Moustakas, Clarke 1994. Phenomenological Research Methods. Sage Publications. Thousand Oaks. London. New Delhi.

Perttula, Juha 1996a. Deskriptio ja tulkinta: psykologin avaimia kokemukseen. Psykologia. 1/96. 9–18.

Perttula, Juha 1995. Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampereen yliopiston jäljennepalvelu. Tampere.

Rauhala, Lauri 1993. Ihmistutkimuksesta eksistentiaalisen fenomenologian valossa. In Eksistentiaalinen fenomenologia hermeneuttisen tieteenfilosofian menetelmänä. Maailmankuvan kokonaisrakenteen erittelyä ihmistä koskevien tieteiden kysymyksessä. Fitty 41. Sufi 8. Tampereen yliopiston jäljennepalvelu. Tampere. 67–93.

Van Manen, Max 1990/1994. Researching Lived Experience. Human Science for an Action Sensitive Pedagogy. The Althouse Press. Ontario.

Varto, Juha 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Hygieia. terveyden- ja sairaanhoitajan kirjasto. Kirjayhtymä. Helsinki.