Tiedon intressit, Habermas

Tämä Jürgen Habermasin esiin nostama termi liittyy keskusteluun tiedon arvosidonnaisuudesta. Tekstissään ”Tieto ja intressi” (1968/1976) hän ottaa voimakkaasti kantaa ns. positivistiseen käsitykseen siitä, että tieto voisi olla tietäjästä, subjektista riippumatonta. Habermas väittää, että ”tieteet ovat filosofiasta irrottuaan säilyttäneet erään sen piirteen: puhtaan teorian harhan”. (1976, 138)

Habermasin mielestä tieto on siis aina yhteydessä elämään, arvoihin, käytäntöön ja subjektiin. Pyrkimys tiedon arvovapauteen on katkaissut yhteyden puhtaan teorian ja elämän käytännön väliltä: Tämä yhteys on Habermasin mukaan tieteellisen kulttuurin kehittymisen edellytys. (1971, 124)

Kriittisen tieteenteorian tehtävä on osoittaa, kuinka tutkimustoiminta ja tiedon intressit ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimusta tekee aina ihminen, ja tutkija on tutkimustoiminnan subjekti. Tutkijan tiedon intressi ohjaa tutkimuksen kaikkia vaiheita, ja sitä millaista tietoa tutkimuksen kautta syntyy. Tietoa ohjaavien intressien tiedostaminen ei vapauta tutkijaa tiedon subjektiivisuudesta, mutta paljastaa tämän yhteyden tutkijalle itselleen, sekä yleisölleen.

Erilaisiin tieteellisiin lähestymistapoihin sekä inhimillisen toiminnan eri aspekteihin perustuen Habermas erottaa kolme tiedon intressiä:

Tekninen tiedon intressi liittyy empiiris-analyyttisiin tieteisiin ja työhön. Se pyrkii ennustamaan ilmiöitä, ja tiedolla on instrumentaalinen, välineellinen tarkoitus. Toisin sanoen, se pyrkii varmistamaan instrumentaalisen toiminnan (”työn”) tarvitseman informaation todenperäisyyttä. Empiiris-analyyttiset tieteet perustuvat järjestelmälliseen havainnointiin tavoitteenaan luotettava, varma välitön tieto ilman subjektiivisia lisiä.

Praktinen tiedon intressi liittyy historiallis-hermeneuttisiin tieteisiin ja kieleen. Sen tavoitteena on inhimillisten merkitysten ymmärtäminen ja tulkinta. Tulkitsija (tutkija) pyrkii muodostamaan kommunikaatioyhteyden tekstin ja itsensä välille. Tavoitteena on toimintasuuntautunut ymmärrys, intersubjektiivisuuden säilyttäminen ja laajentaminen, toisin sanoen itseymmärrykseen perustuva yhteisymmärrys.

Emansipatorinen tiedon intressi liittyy kriittisiin yhteiskuntatieteisiin ja valtaan. Se pyrkii selvittämään yhteiskunnallisen toiminnan lainalaisuuksia ja sen ideologisia riippuvuussuhteita. Lainalaisuuksia koskevan tiedon tarkoitus on käynnistää tietoinen refleksioprosessi, ja mahdollisesti osoittaa ko. lainalaisuus käyttökelvottomaksi. Emansipatorinen tiedon intressi ohjaa subjektin itsereflektiota ja pyrkii vapauttamaan subjektin riippuvuussuhteiden vallasta.

Habermasin mukaan tiedon intressit ovat objektiivisuuden mahdollisuuden ehtoja. Tällä hän tarkoittaa sitä, että paljastamalla tiedon intressi paljastetaan samalla subjektin ja objektin yhteys, joka puolestaan tekee mahdolliseksi tiedon turvaamisen erityisintressien paineita ja harhaa vastaan, ja siten, edistää pyrkimystä objektiivisuuteen. Habermas kirjoittaa:

Jos tieto nyt milloinkaan voisi ylittää siihen olennaisesti kuuluvan intressin, niin tämä voi tapahtua ainoastaan oivaltamalla, että intressit alun perin saavat aikaan subjektin ja objektin välisen yhteyden . . . ajattelu voi refleksion avulla oivaltaa tämän luonnollisen perustan. Sen vaikutus ulottuu jopa tutkimusmenetelmiin. (1976, 134)

. . . ajattelu, tietoisuus, voi palata siihen intressiyhteyteen, joka alun perinkin muodosti subjektin ja objektin välisen yhteyden. Tähän pystyy vain itserefleksio. Se voi tavoittaa tietyssä määrin intressin, vaikkakaan se ei voi sitä kumota. (1976, 136)

Lähde: Habermas, J. 1976. Tieto ja intressi. Teoksessa R. Tuomela ja I. Patoluoto (toim.). Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet: Osa I. Gaudeamus, 118–141.

Patti Lather on kehittänyt Habermasiin pohjautuen tiedon intressien jäsennystä eteenpäin, ks. Latherin kaavio.

Lue lisää Habermasista:

www.edu.vantaa.fi/filosofia/new_page_3.htm

www.avoin.helsinki.fi/Kurssit/valJohd/osa5_3.html

joyx.joensuu.fi/~rhuttun/jkl/habermas.html

www.marxists.org/reference/archive/habermas/index.htm